Rauman Lukon kapteeni Janne Niskala on pukenut pelivarusteet ylleen, mutta tällä kertaa ei hypätä kaukaloon, vaan 500 liigaottelun mies istahtaa kuormauskoneen penkille. Euroports Rauman Henna Eerola esittelee Niskalalle paperirullien kuormaamiseen tarkoitettua konetta.
Vaikka tämän kaksikon työnkuva onkin melko erilainen, yhdistää heitä moni asia. Työelämän pelisäännöt ja turvallisuusasiat ovat yhtäläiset niin kaukalossa kuin satamaympäristössäkin.
Niskala pelasi ensimmäisen liigaottelunsa 20 vuotta sitten. Eerola on työskennellyt Europortsin palveluksessa reilut kahdeksan vuotta. Molemmilla on siis kokemusta omasta työstään ja sen vaatimuksista.
– Tulin aikanaan taloon koneahtaajakurssin kautta. Tätä nykyä työskentelen kontituksessa eli kontitan merikontteihin paperirullia, sellua ja toisinaan myös puutavaraa. Työskentelen yhdessä kirvesmiehen, taljarin ja konekuskin kanssa, Eerola kertoo.
Joukkuepelin vahvuus korostuu päivittäisessä arjessa. Omaa työporukkaa ja -ympäristöä Eerola kuvaa viihtyisäksi.
– Tykkään työn vaihtelevuudesta. Jokaisella on oma roolinsa, ja työn sujuvuus vaatii toimivaa yhteispeliä. Hyvä henki ja se, että kaikki tulevat toistensa kanssa toimeen ja voivat luottaa jokaisen osaamiseen, ovat tärkeässä roolissa. Työssä onnistuminen on näiden tekijöiden summa.
Vuosikymmenten kokemuksen joukkuepelistä omaava Niskala toimii kasvattajaseuransa kapteenina nyt jo kolmatta vuotta. Toimivan joukkuepelin rakentuminen on miehelle siis tuttua.
– Kuten muussa työelämässä, myös jääkiekossa tarvitaan monen eri alan osaajia. Meillä jokaisella on luistimet ja mailat, mutta jokaisella on myös omat vahvuutensa. Niitä pyritään hyödyntämään pelin sisällä niin, että homma toimii parhaalla mahdollisella tavalla, Niskala kertoo.
– Täytyy myös muistaa, että pelaajat eivät pärjää yksin, vaan mukana ovat valmentajat, huolto, hierojat, muut taustat, kannattajat ja yhteistyökumppanit. Nämä kaikki muodostavat yhdessä sen meidän joukkueemme.
Työturvallisuus on kaikkien etu
Euroports Finland Oy on osa tätä Niskalan mainitsemaa joukkuetta. Satamaoperaattorin logo löytyy Lukon liigajoukkueen kypäristä. Työturvallisuus onkin asia, joka vaatii joukkuepeliä eli kaverista huolehtimista.
– Yksi iso asia meillä on vastustajan kunnioittaminen. Vaikka pelaamme totisesti ja kovaa, on törkeydet ja erilaiset ylilyönnit syytä pitää poissa pelistä. Totta kai vahinkoja joskus sattuu, kuten naamastani näkee, Niskala toteaa osoittaen poskessaan olevaa tuoretta mailan tekemää haavaa.
Kypärä suojaa kiekkokaukalossa monilta osumilta. Kuten Niskalan tapauksessa, joskus vastustajan maila sattuu tulemaan sellaisesta kulmasta, että se löytää tiensä visiirin alle.
– Minulle ei ole onneksi sattunut sen suurempaa vahinkoa. Hyvät ja asianmukaiset varusteet suojaavat oikein käytettynä oikealla tavalla.
Vuonna 2011 maailmanmestaruuden Suomelle voittanut Lukko-kapteeni pelasi Pohjois-Amerikassa kausilla 2007-2009. NHL-otteluita kertyi tilille kuusi. Ison meren takana hänellä olisi ollut mahdollisuus pelata ilman silmiä suojaavaa visiiriä. Se ei kuitenkaan ollut hänelle vaihtoehto.
– Nykyään kypärissä on esimerkiksi huomattavasti enemmän iskuja vaimentavia pehmusteita kuin vuosituhannen vaihteessa, jolloin minä aloittelin ammattilaisuraani. Lisäksi korvasuojat ovat tätä nykyä pakolliset. Ne suojaavat korvaa, mutta samalla myös hyvällä tapaa jämäköittävät kypärää.
Niskala on Lukon joukkueen edustajana Suomen Jääkiekkoilijat ry:ssä eli Pelaajayhdistyksessä. Varustevalmistajat testaavat ja kehittävät varusteita aktiivisesti, mutta turvallisuusasioita käydään läpi myös pelaajien palavereissa.
– Yksi iso keskustelunaihe on ollut päähän kohdistuneet taklaukset. Niihin onkin puututtu kovalla kädellä, ja sanktiot ovat kovat. Mielestäni ne ovat tällä kaudella vähentyneet huomattavasti, Niskala kertoo.
Aivotärähdykset ovat yksi ikävä asia, johon kontaktiurheilussa monesti törmätään. Toistuvat tärähdykset vaikuttavat pitkään ja saattavat vaikeuttaa koko loppuelämää.
– Työntekijän terveys on kaikkien etu. Eihän se esimerkiksi meidän tapauksessa ole seuran eikä pelaajan etu, että joku on pitkään sivussa tositoimissa. Kaikilla on halu kehittää lajia koko ajan entistä turvallisemmaksi.
Joka kuukausi 75 turvallisuushavaintoa
Jääkiekossa jäälle ei ole mitään asiaa vajaavaisissa varusteissa. Euroports Finlandilla käytäntö on sama, sillä kaikkia tuotannossa työskenteleviä koskee suojavarusteiden käyttövelvoitteet. Näitä varusteita ovat kypärä, turvakengät sekä näkyvä huomiovaatetus.
– Ei suojavarusteita kukaan tahallaan koskaan jätä käyttämättä, mutta jos joltain joku varuste vahingossa unohtuisi, pitää työkaverin huomauttaa asiasta. Viimeistään työnjohtaja asiasta ainakin huomauttaa, Eerola sanoo.
Jokaisen työntekijän turvallisuutta kehitetään poikkeushavainnoilla. Vastuu niiden tekemisestä on jokaisella alueella työskentelevällä.
– Henkilökohtaisesti en ole tehnyt vielä yhtään poikkeamahavaintoa, sillä omalla kohdallani niitä ei ole tullut vastaan. On kuitenkin tärkeä tietää, että sellainen kuuluu tehdä heti, kun jotain huomaa. Näin estetään vahinkoja sillä hetkellä ja tulevaisuudessa.
Europortsilla on täksi vuodeksi nostettu havaintomäärien tavoitetta. Kun viime vuonna vastaava luku oli kuukautta kohden 50, on tänä vuonna tavoite, että joka kuukausi tehtäisiin 75 turvallisuushavaintoa. Havaintoihin puututaan heti, jotta mahdolliset poikkeamat saadaan minimiin.
– Ne päivät, jotka työskentelemme ilman poissaoloja, näkyvät huoltorakennuksen seinällä olevalla taululla. Viime kesänä oli esimerkiksi yli 70 päivää yhteen putkeen ilman poissaoloon johtaneita tapaturmia. Meillä on myös sellainen porkkana, että kun olemme kuukauden ilman tapaturmia, saa koko henkilökunta ruokalasta lounaan veloituksetta.
Koulutus ja kokemus luovat varmuutta
Turvakaukalot ovat yksi viime vuosina tehty iso ja tärkeä kehitys pelaajien turvallisuuteen. Lajiin kuuluu taklaukset, mutta joustavat pleksit vaimentavat iskuja.
– Uskon, että ne ovat varmasti säästäneet monet kerrat pelaajia isommilta vammoilta. Kehittyneiden varusteiden lisäksi joustokaukalo on ollut isolta osalta vaikuttamassa jääkiekon turvallisuuskehitykseen, Niskala kertoo.
Siinä missä kiekkokaukalossa tilanteet tulevat eteen nopeasti, vaatii työskentely satamaympäristössä jatkuvaa valppautta. Isot koneet liikkuvat tiuhaan, samoin raskas tavara. Kokemus tuo omalta osaltaan hyvää oppia, mutta sekään ei yksistään takaa turvallista työskentelyä. Valppaana pitää olla koko ajan.
– Turvallisuuskoulutuksilla on oma tärkeä rooliinsa. Viime vuonna meille tuli uudet opastukset ja sitä kautta kaikki saavat niihin liittyvän koulutuksen, Eerola kertoo.
Europortsilla koulutetaan kaikki työntekijät itse, eli kukaan ei pääse niin sanotusti pystymetsästä 40-tonnisen kurottajan rattiin.
– Liikkeelle lähdetään esimerkiksi tilapäisahtaajakurssista, josta edetään kouluttautumalla seuraaviin tehtäviin. Ensin opitaan ne perustoiminnot, joiden jälkeen kasvetaan kokemuksen tuoman varmuuden ja koulutuksen kautta isompiin koneisiin. Näin minimoidaan omalta osaltaan vahinkojen mahdollisuus.
Lue myös muut satama- ja jääkiekkoturvallisuuteen liittyvät jutut. Linus Nymanin ja Jari Junnilan ajatuksia löydät tästä, ja Erik Hämäläisen ja Timo Lehtisen mietteitä tästä.