Liiga on tehnyt muutoksia kurinpitolinjauksiin sekä -sääntöihin kaudelle 2023–24. Muutoksilla kurinpidolliset toimet ovat jatkossa paremmin yleiseurooppalaisen linjausten mukaisia.
Lisäksi kurinpitodelegaatiolle annetaan isompaa liikkumavaraa ja tilanneharkintaa pelikieltojen pituuksia päätettäessä, Muutokset tähtäävät kurinpidon oikeudenmukaisuuden ja selkeyden lisäämiseen.
Lue alta Liigan tiedotteet kokonaisuudessaan.
Muutos kurinpitolinjaan kaudelle 2023–24
Liiga on päättänyt tehdä muutoksen kurinpitolinjansa periaatteisiin koskien sääntöjen vastaisia taklauksia pään alueelle.
Linjan tarkennus on suhteessa Liigan hallituksen vuonna 2019 tekemään päätökseen, jonka mukaan päähän kohdistuneet taklaukset arvotetaan lähtökohtaisesti viiden ottelun pelikiellon arvoisiksi.
Uuden linjauksen mukaan Liigan kurinpitodelegaatiolla on selkeät valtuudet käyttää tilannekohtaista harkintaa ja antaa sääntöjen vastaisesta taklauksesta pään tai niskan alueelle pelikieltoa normaalien numeroasteikkojen mukaan, ilman etukäteen asetettuja raameja.
Vaikka vuoden 2019 päätöstä ja kategorista linjaa on sittemmin tarkennettu, Liiga hakee nyt vielä aiempaa painokkaammin liikkumavaraa kurinpitodelegaatiolle.
– Aivan ensimmäiseksi on korostettava, että Liiga ei missään tapauksessa ole lieventämässä suhtautumistaan päähän kohdistuneisiin taklauksiin. Sitä nämä muutokset eivät tarkoita. Pelaajaturvallisuus on meille ensisijainen asia, linjaa Liigan urheilujohtaja Jussi Markkanen.
– Olemme erittäin valmiita antamaan kovia rangaistuksia, jos kaukalon tapahtumat sellaisia vaativat. Mutta kaikki tilanteet eivät ole yhdenmukaisia toisiinsa nähden, ja tämä on otettava aiempaa selkeämmin huomioon myös kurinpidon päätöksenteossa, Markkanen jatkaa.
Laaja yksimielisyys vallitsee
Päätöksen taustalla on Liigan kauden 2022–23 jälkeen teettämä sisäinen selvitystyö liittyen sarjan sääntöihin ja vallitseviin kurinpitolinjoihin. Näkemyksiä haettiin pelaajilta, valmentajilta, urheilujohtajilta, Liigan keskustoimistolta ja seurojen toimitusjohtajilta.
Kaikkien osapuolien kannat olivat vahvasti nyt tehdyn muutoksen puolesta. Uudistusten uskotaan lisäävän kurinpidon oikeudenmukaisuutta ja tuovan siihen selkeyttä.
– Tiedostamme hyvin, että tämän päätöksen myötä Liigan kurinpitolinjassa saattaa tapahtua ulospäin näkyvä muutos – olettaen, että kurinpitokäsittelyyn tulee tapauksia, joissa uusi linja toteutuu. Tässä mielessä myös vertailukelpoisuus aiempiin vuosiin on hiukan muuttumassa, urheilujohtaja Markkanen huomauttaa.
Kurinpitodelegaatio on tehnyt paljon taustatyötä
Liigan kurinpitodelegaatio tekee parhaillaan laajamittaista tarkastelutyötä ja käy takautuvasti läpi Liigan vanhoja pelitilanteita useamman vuoden ajalta sääntöjen vastaisten päähän kohdistuneiden tilanteiden osalta.
Työn tavoitteena on valmistaa delegaatiota alkavaan kauteen ja arvioida, miten uusi linja toteutuu käytännössä.
Liigan viisihenkisen kurinpitodelegaation kokoonpanoon tulee kaudelle 2023–24 yksi muutos. Pitkään delegaatiossa palvellut lääkäri Markku Tuominen jää omasta toiveestaan pois. Liigan kurinpito työskentelee neljän henkilön ryhmänä siihen saakka, kunnes viides jäsen on valittu.
– Liiga haluaa kiittää Markku Tuomista hänen arvokkaasta panoksestaan ja siitä valtavasta ammattitaidosta, jonka hän meidän käyttöömme antoi. Tulemme hakemaan delegaatioon hänen paikalleen nimenomaan lääkäritaustaista jäsentä, sanoo Liigan toimitusjohtaja Mikko Pulkkinen.
Delegaation puheenjohtajana toimii Sampo Liusjärvi, ja jäseninä Toni Kähkönen, Ville Uusitalo sekä Robert Bützow.
Kurinpitolinjan on Liigan johtamismallin mukaisesti vahvistanut virallisesti Jääkiekon SM-liiga Oy:n hallitus.
Muutos kurinpitosääntöihin kaudelle 2023–24
Liiga on päättänyt muuttaa kurinpitorikkeiden uusijoiden rangaistusten ankaroittamisen periaatteita. Vanhasta laskukaavasta luovutaan, ja tilalle tulee yksinkertainen kolmen asteen portaikko.
Jo useamman vuoden ajan Liigan kurinpitodelegaatio on käyttänyt tiettyä matemaattista laskukaavaa tuomioiden ankaroittamisessa sellaisissa tapauksissa, joissa rikkoneella pelaajalla on aiempaa kurinpitohistoriaa kuluvan ja / tai kolmen edellisen Liiga-kauden ajalta.
Tästä laskukaavasta luovutaan kaudelle 2023–24.
Jatkossa kurinpitodelegaatio voi ankaroittaa kurinpitotuomioita rikkeen uusijoiden kohdalla joko yhdellä, kahdella tai maksimissaan kolmella ottelulla.
Portaikon soveltaminen kunkin tapauksen kohdalla on delegaation harkintavallassa: ennalta määrääviä tekijöitä ei ole.
Tarkastelujakso on käynnissä oleva kausi ja sitä edeltänyt kausi. Sitä kauemmas ulottuva kurinpitohistoria ei enää vaikuta rangaistuksiin ankaroittavasti.
– Olemme selvittäneet tätä asiaa huolellisesti, ja viesti on ollut sama kaikilta toimijoilta. Pelaajat, valmentajat ja urheilujohtajat ovat kokeneet näiden uudistusten tuovan lisää oikeudenmukaisuutta kurinpitoon, kertoo Liigan urheilujohtaja Jussi Markkanen.
– Liigalle on jatkossakin tärkeää kyetä huomioimaan mahdolliset rikkeiden uusimiset kurinpitotuomioissa, se on totta kai selvää. Tämä uusi tapa on kaikille osapuolille hyvin ymmärrettävä ja antaa kurinpitodelegaatiolle hyvät edellytykset toimia, Markkanen jatkaa.
Päätöksen taustalla on Liigan kauden 2022–23 jälkeen teettämä laaja sisäinen selvitystyö liittyen sekä sarjan sääntöihin että sarjassa vallitseviin kurinpitolinjoihin. Näkemyksiä haettiin pelaajilta, valmentajilta, urheilujohtajilta, Liigan keskustoimistolta ja seurojen toimitusjohtajilta. Kaikkien osapuolien näkemykset olivat hyvin yksimielisiä ja vahvasti nyt tehdyn muutoksen kannalla.
Nyt tehdyllä päätöksellä Liiga liikkuu myös lähemmäs yleiseurooppalaista linjaa, jota rikkeen uusijoiden kohdalla eri maiden pääsarjoissa toteutetaan.
Kurinpitosääntöjen muutoksen on Liigan johtamismallin mukaisesti vahvistanut virallisesti Jääkiekon SM-liiga Oy:n hallitus.
Muutokset tiivistettynä:
- Kurinpitodelegaation harkintavallassa on ankaroittaa kurinpitorikkeen uusijan tuomiota yhdellä, kahdella tai korkeintaan kolmella ottelulla
- Tarkastelujakso on kuluva ja edellinen kausi
- Sääntö kattaa vain Liigan ottelut, ulkomaisia sarjoja ei oteta huomioon
- Jos pelaaja on pelannut välissä ulkomailla yhden kokonaisen kauden, pelaamatta sen aikana Liigassa, edellinen Liigassa pelattu kausi otetaan tarkastelujaksossa huomioon
- Jos kausia ulkomailla on välissä enemmän kuin yksi, pelaajan kurinpitohistoria nollautuu
Kurinpitosääntöjen kohta ”6 – Kurinpitokäsittely, 37§” uusi sanamuoto:
Kurinpitokäsittelyn rangaistusharkinnassa tulee rangaistusta mitattaessa huomioida ankaroittamisen perusteena pelaajan tai toimihenkilön kurinpitohistoria vastaavan kaltaisista teoista Liigassa, mikäli käsiteltävänä olevan teon katsotaan edellyttävän pidempää kuin yhden ottelun pelikieltoa.
Jos käsiteltävänä oleva teko katsotaan yhden ottelun pelikiellon arvoiseksi, ei mahdollista kurinpitohistoriaa oteta huomioon rangaistusta ankaroittavana tekijänä.
Kurinpitohistorian tarkastelujakso on kuluva ja edellinen pelikausi. Jos pelaaja tai toimihenkilö ei ole ollut Liigassa kokoonpanossa edellisellä kaudella, kurinpitohistorian tarkastelujakso ulotetaan toissa Liiga-kauteen.
Rikkeiden vastaavankaltaisuutta arvioitaessa teot jaetaan neljään ryhmään:
I. säännöt 39–40 (tuomaristoon kohdistuneet loukkaukset);
II. sääntö 46 (tappelu);
III. sääntö 75 (epäurheilijamainen käytös) ja
IV. vastustajaan kohdistuneet sääntörikkeet (säännöt 41–45, 47–62).
Rangaistuksen ankaroittamisesta päättää kurinpitodelegaatio, joka pelaajan tai toimihenkilön huomioitavan kurinpitohistoria perusteella harkintansa mukaan ankaroittaa käsiteltävä olevasta teosta määrättävää pelikieltoa 1–3 ottelulla.