Rauman Lukon päävalmentaja Pekka Virta juhlii tänään perjantaina 19. huhtikuuta 50-vuotissyntymäpäiväänsä. Tavoitimme päävalmentajan Ruotsista toisesta kodistaan. Hänen vaimonsa nimittäin työskentelee Tukholmassa.

Miten on, nyt kun Lukon viimeisimmästä ottelusta on ehtinyt vierähtää muutama viikko, onko päävalmentaja ehtinyt irrottaa ajatuksiaan lajista?

– En oikeastaan, nythän on ne parhaat ajat seurata jääkiekkoa. Olen käynyt katsomassa täällä pari Djurgårdenin peliä, lisäksi seuraan aktiivisesti NHL:n ja kotimaan pudotuspelejä. Onhan se hieman erilaista seurata sivusta, kun saa keskittyä lajiin katsojan näkökulmasta, Virta sanoo.

Raumalaisseuran pääkäskijä on yksi Liiga-historian kokeneimmista päävalmentajista. Lukon päävalmentajaksi toukokuussa 2017 tullut Virta on toiminut nyt 13 kautta Liigassa päävalmentajana. Hän debytoi pääsarjatasolla Kuopion KalPan päävalmentajana syyskuussa 2006 ja saavutti komean 700 ottelun rajapyykin kuluvan vuoden tammikuussa. Tuolloin Lukko kohtasi vieraskentällä Kuopiossa KalPan.

– Urani on täynnä erilaisia projekteja, joista jokainen on omanlaisensa tarina. Kuten Lukossa nyt, olen usein ollut mukana tekemässä muutostyötä. Olen saanut tehdä töitä monessa organisaatiossa. Ja kun työskentelee erilaisten ihmisten ja ympäristöjen kanssa, se tuo hyvää perspektiiviä ja runsaasti kokemusta.

Kokonaisuus koostuu monesta osasta

Yhteensä Virta on toiminut päävalmentajana tähän mennessä 715 runkosarjaottelussa. Hän on toiminut Liiga-urallaan Lukon ja KalPan lisäksi TPS:n ja Ässien päävalmentajana. Kaikkien aikojen ottelutilastossa Virran edellä ovat vain 800 ottelun rajan rikkoneet Hannu Aravirta (887) ja Jukka Rautakorpi (826).

– Laji muuttuu jatkuvasti. Peli menee koko ajan nopeammaksi. Pelaajien henkilökohtaiset ominaisuudet kehittyvät isoin askelin, Virta pohtii.

Hän korostaa, että Liigassa on valtava määrä vauhtia ja taitoa.

– Jos verrataan pilke silmäkulmassa sitä vanhaa mallia, jossa painettiin pelkkää penkkipunnerrusta, niin nykypäivänä panostetaan paljon liikkuvuus- ja nopeusharjoitteisiin. Sitä kautta pelaajista tulee ketterämpiä ja luistelu kehittyy.

Maailma muuttuu ja ovet ovat pelaajille auki aivan eri tavalla kuin vaikkapa parikymmentä vuotta sitten. Virran omalla pelaajauralla 1990-luvulla NHL oli vielä kaukainen oma maailmansa.

– Suomalaisille pelaajille on avautunut mahdollisuus tavoitella tosissaan paikkaa NHL:ssä ja myös KHL:ssä. Se tuottaa motivoituneita pelaajia, jotka uskovat omiin mahdollisuuksiinsa. Pelaajat pyrkivät ja haluavat mennä eteenpäin. Ja mikä tärkeintä, he haluavat tehdä sen eteen töitä.

Pekka Virta on saavuttanut KalPan peräsimessä SM-hopeaa keväällä 2017 ja SM-pronssia vuonna 2009. Hopeakauden päätteeksi Virta palkittiin Liigan parhaan valmentajan Kalevi Numminen -palkinnolla.

– Näen, että vahvuuksiani valmentajana ovat kokonaisuuksien hahmottaminen ja yksilön ymmärtäminen. Kun työskennellään ihmisten kanssa, pitää todella pystyä työskentelemään juuri sen ihmisen kanssa. On tärkeää osata aistia, mitä kukakin kestää, kuka pystyy harjoittelemaan milläkin tavalla ja kenestä pystyy ulosmittaamaan asioita esimerkiksi henkisellä puolella.

– Se mitä katsojat näkevät kentällä tapahtuvan, on loppujen lopuksi hyvin pieni osa tätä touhua. Kokonaisuus muodostuu monista asioista ja se on monimutkaisempaa kuin moni ymmärtääkään. Ja kuitenkin se kaikki tekeminen tähtää siihen peliin ja mitä kentällä tapahtuu.

Pelaajaura antoi kokemusta ja esimerkkejä

Pelaajaurallaan turkulaislähtöinen Virta pelasi SM-liigassa vuosina 1991-93 ja 1994-1998. TPS:n, Lukon, TuTon ja Ässien paidassa kertyi yhteensä 212 runkosarjan ottelua. Näissä Virta viimeisteli 51 maalia ja antoi 42 maaliin johtanutta syöttöä. Yhdeksässä pudotuspeliottelussa syntyi tehot 1+3=4.

– Se, että valmentajalla on pelaajakokemusta, ei ole tietenkään vaatimus, mutta henkilökohtaisesti koen, että siitä on ollut minulle hyötyä. Matkan varrelta on kertynyt kokemusta ja esimerkkejä niin erilaisista valmentajista kuin organisaatioistakin.

Pelaajakokemusta kertyi SM-liigan lisäksi myös Mestiksestä, Iso-Britannian liigasta, Saksan toiseksi korkeimmalta sarjatasolta ja Ruotsin Allsvenskanista.

– Jääkiekko on aina ollut iso osa minun elämääni. Olen työskennellyt koko aikuisikäni jääkiekon parissa. Pelaajana olin tunnepelaaja, ja saatoin miettiä aivan liikaa muiden töitä, Virta kertoo.

– Näin jälkeenpäin mietittynä olisi pitänyt keskittyä enemmän pelaamiseen, mutta olin kiinnostunut siitä, miksi ja miten mitäkin tehdään. Se on tavallaan positiivinen asia, mutta ei välttämättä se kaikkein helpoin tie.

Muutostyö vaatii runsaasti rohkeutta

Pekka Virta on yksi nyky-Lukon tärkeimmistä eteenpäin viejistä. Hän on monesti korostanut pitkäjänteisen ja ahkeran työn merkitystä.

– Vaatii rohkeutta tehdä muutoksia silloin kun niille on tarve. Enkä tarkoita tällä vain itseäni, vaan koko organisaatiota ja sitä ympäröivää maailmaa. Muutosten tekeminen ei ole koskaan se kiitollisin homma, sillä siinä tulokset näkyvät vasta jälkeenpäin. Muutos vaatii aikaa, työtä ja kärsivällisyyttä, Virta muistuttaa.

Muutostyössä pitää tehdä koviakin päätöksiä, mikä luonnollisesti tuottaa aina painetta ja arvostelua. Tulevaa kun on mahdotonta näyttää etukäteen.

– Lukossa lähdimme muuttamaan paljon asioita joukkueessa ja urheilullisuudessa sekä niissä muissa asioissa kaiken tämän ympärillä. Näen, että olemme tehneet monessa asiassa hyvää työtä. Olemme ottaneet ne askeleet, jotka asetimme tähän hetkeen tavoitteeksi.

– Tässä kohtaa strategiaa tavoitteena on jo se, että joka kausi on kasassa sellainen joukkue, joka taistelee tosissaan paikasta runkosarjan kuuden parhaan joukossa.

Samaan hengenvetoon Virta huomauttaa, että tätä samaa asiaa tavoittelee kaikki 15 liigaseuraa.

– Näin kovassa sarjassa kuuden parhaan joukkoon pääseminen vaatii organisaatiolta onnistumista jokaisella osa-alueelta.

Vahva usko omaan tekemiseen

Urheilujohtaja Kalle Sahlstedt on kiitellyt kokeneen päävalmentajan heittäytymistä uudenlaiseen työskentelykuvioon, jossa esimerkiksi joukkuetta rakennetaan yhdessä urheilujohtajan kanssa.

– Kalle tuli kreivin aikaan mukaan tekemään tätä muutosta, jossa ajetaan nuoria pelaajia sisään. Meille urheilustrategia on tärkeä työkalu. Se on se punainen lanka, jonka mukaan asioita tehdään ja jonka mukaan määritetään esimerkiksi vaatimustaso.

- Ensimmäisellä kaudellani pääsimme kymmenen parhaan joukkoon, mutta playoffsit olivat pettymys. Viime kausi alkoi vaikeasti, mutta siitä noustiin ja mentiin taas askel eteenpäin. Koko ajan tehdään jatkuvuutta nuorilla pelaajilla ja haetaan siihen mukaan ulkopuolelta ykköskorin vahvistuksia. Se on se tapa, jota haluan ajaa ja jossa koen onnistuneeni myös aiemmin urallani.

Virta onkin kunnostautunut urallaan nuorten pelaajien esiinnostajana. Lukossa suuren askeleen urallaan ovat ottaneet viime kaudella esimerkiksi nuoret puolustajat Tarmo Reunanen ja Ville Heinola.

– Olemme saaneet hyviä nuoria pelaajia, jotka ovat tehneet töitä ja menneet eteenpäin. He ovat käyttäneet heille tarjotun mahdollisuuden hyväkseen. Heille on vain uskallettava antaa se mahdollisuus, ja se taas vaatii valmentajalta uskoa siihen, mitä hän on urallaan nähnyt. Ei se ole helppoa, kun samaan aikaan pitää tulla tulosta. Mutta kokemus auttaa uskomaan omiin ratkaisuihin.

Kokemus on näyttänyt Virralle myös sen, ettei ikä ole kumpaankaan suuntaan mikään itseisarvo.

– Yhtälailla nuoret kuin kokeneemmatkin pelaajat saavat onnistua. Pelaajat menevät parhaiten eteenpäin silloin, kun työt tehdään kokonaisvaltaisesti niin hyvin kuin mahdollista ja pidetään se päivittäinen vaatimustaso korkealla.

– Tämä kaikki yhdistettynä omiin mahdollisuuksiinsa uskomiseen ja vahvaan haluun, tuo pitkässä juoksussa sen palkinnon sekä joukkueelle että yksittäiselle pelaajalle.

Hyvät ja huonot hetket osa tarinaa

Rauma on jääkiekkokaupunki. Kanaalin varrella hengitetään kiekkoa ja siihen suhtaudutaan suurella intohimolla. Virta tietää tämän ja hän on pitää sitä suuressa arvossa.

– Tiedostan, että Raumalla on odotettu menestystä pitkään. Mukaan on mahtunut vaikeita kausia, eikä se ole ollut kenellekään kivaa. Ei tekijöille eikä kannattajille. Kovista ajoista tullaan kuitenkin ylös. Se kuuluu tähän hommaan ja tähän tarinaan, Virta sanoo.

– Muutostyöt vaativat oman aikansa, eivätkä niiden vaikutukset näy heti. Se vaatii meiltä kaikilta pitkäjänteisyyttä. Mielestäni Raumalla hengitetään tällä hetkellä positiivista ilmaa.

Virta painottaa, että mikään ei ala koskaan täysin puhtaalta pöydältä.

– Uudet projektit eivät ala koskaan nollasta, vaan aina lähdetään tekemään uutta sen hetkisestä tilanteesta. Silloin katsotaan, mitkä asiat asetetaan tulevaisuuden tavoitteiksi, mutta siinä on koko ajan läsnä se sen hetkinen tilanne.

Lukon joukkue kokoontuu yhteen jälleen maanantaina 29.4. Minkälaisia ajatuksia reilun viikon päässä häämöttävä paluu tositoimiin päävalmentajassa herättää?

– Todella kiva päästä taas touhuamaan. Tauot tulevat aina tarpeeseen, mutta toisaalta ne tuntuvat melko pitkiltä. Koko ajan on tehty valmistelutöitä ja menty vahvasti uutta kohti.

– Jarkko Kauvosaari tulee uutena miehenä valmennusryhmään. Hän tuo tähän porukkaan sen oman spesiaaliteettinsä eli vahvan oheisharjoitteluosaamisen.

Huhtikuun lopulla sinikeltaisten harjoituksissa nähdään nuori ryhmä.

– Hienoa palata hommiin niiden poikien kanssa, jotka olivat viime kesänä mukana ensimmäistä kertaa. He ovat menneet taas yhden vuoden eteenpäin. Kova vuosi on saattanut tietyllä tapaa jumittaa, eivätkä kaikki asiat aina mene ensimmäisellä kaudella eteenpäin, mutta usein seuraavalla kaudella ne aiemmin tehdyt pohjat alkavat näkyä ja alkaa syntymään tulosta.

Nyt on kuitenkin aika keskittyä syntymäpäivän juhlintaan. Miten Virta aikoo juhlistaa 50-vuotispäiväänsä?

– Lähdemme vaimon kanssa Välimeren risteilylle. Vietämme siellä viikon ja sen jälkeen ollaankin taas valmiina töihin. Mitään viidenkympin kriisiä tai villitystä ei ole menossa, Virta naurahtaa.