Viime viikon lauantaina Daniel Salosen yksi haave kävi toteen, kun Edmonton Oilers kuulutti varanneensa Lukon 19-vuotiaan maalivahdin NHL:n varaustilaisuudessa kuudennella kierroksella.
Salonen seurasi varaustilaisuutta vanhempiensa kotona Espoossa. Tunnelma siellä oli odottava ja lopulta kotikatsomon valtasi ilo.
– Olin vanhempien kanssa kotona seuraamassa draftia ja vähän tuli jo sellainen olo, että ei perhana, tuleekohan sitä varausta lainkaan. Tiesin, että Edmonton on ollut kiinnostunut ja jonkun verran heidän kanssaan olin ollut yhteyksissä, Salonen kertoo.
Varaus kuitenkin tuli, kun Oilers varasi nuoren maalivahdin numerolla 191. Edellisen kerran Lukosta varattiin maalivahti kesällä 2007, kun Nashville Predators huusi Atte Engrenin nimen.
– Olihan se aika huikeaa, sitten kun näki oman nimen ruudussa. Kauhea räjähdys kotona, enkä ole koskaan nähnyt vanhempia hyppimässä niin kovaa, kuin siinä hetkessä, ”Dannu” kertoo iloisena.
– Ihan pienestä pitäen aina katsonut Änäriä ja miettinyt, että olisihan se aika makeeta, jos joskus varattaisiin. Muistan myös sen, että joskus vuosi sitten katsoin Oilersin pukuhuoneen esittelyvideon YouTubesta ja ajattelin silloin, että olisi aika siistiä olla tuolla joskus, oli sen verran vakuuttavat tilat.
– Ja nyt kun se varaus tuli, niin olihan se ihan unelmien täyttymys, Salonen jatkaa edelleen innoissaan.
Viime kaudella U20 SM-sarjan parhaaksi maalivahdiksi ja parhaaksi pelaajaksi valittu Salonen pelasi todella upean kauden, joka päättyi Kivikylän Areenalla mestaruusjuhliin. Varauksen Salonen nostaa henkilökohtaisten saavutusten kohdalla kärkeen.
– Jos tätä lähtee rankkaamaan, niin kyllä tämä menee omissa henkilökohtaisissa saavutuksissa ihan kärkeen, ylivoimaisestikin.
Varaus lauantaina, kohti Edmontonia sunnuntaina
Salosen nimi huudettiin myöhään lauantai-iltana ja sen jälkeen alkoikin tapahtua nopeasti. Nuoren miehen puhelin kävi heti kuumana ja siinä piti olla tarkkana, kenen puheluihin vastasi.
– Aikamoinen sähinä alkoi heti sen jälkeen, kun varaus oli tullut. Siinä piti ihan miettiä, kenelle ehtii vastaamaan ja olla tarkkana, milloin Kanadasta ollaan yhteyksissä. Nopeasti alettiin suunnittelemaan lentoaikatauluja ja katsomaan, että miten ehdin heti leirin alkuun, Salonen taustoittaa.
– Ja tyypilliseen tapaan, vaikka monet kehottivat pakkaamaan etukäteen, niin mulla oli tietenkin pakkaaminen edessä vielä, ”Dannu” kertoo nauraen.
Lopulta lentoaikataulut selvisivät ja Salosen matka kohti Edmontonia alkoi seuraavana päivänä klo 12.
– Olihan se raskas päivä, muutama välilasku ja pitkät lennot, mutta heti perille päästyä huomasi, miten hyvin asiat on hoidettu. Jo hotellilta lähtien kaikki oli mietitty ja tehty meille valmiiksi.
Kun Salonen vihdoin pääsi Oilersin koppiin, johon hän oli jo tutustunut vuotta aikaisemmin YouTuben välityksellä, oli hän vielä enemmän vaikuttunut siitä, millaiset olosuhteet siellä on.
– Ekan kerran, kun pääsin hallille ja koppiin, niin olihan se aika makeeta. Siellä esiteltiin ihan jokainen huone ja se oli hienoa, kun jokainen staffin jäsen tai muu henkilö tuli esittäytymään iloisena. Tosi lämpimästi otettiin vastaan.
– Ehkä siistein yksittäinen hetki oli se, kun sai pukea ensimmäisen kerran Oilersin pelipaidan päälle ja otettiin ensimmäiset viralliset kuvat niiden kamat päällä, samat kuvat kuin draftissa otettiin muistakin, pelipaita ja draft-lippis päässä, Salonen kertoo innoissaan.
– Ja oli sekin hienoa, kun veti pelikamoja päälle ja sai laittaa Oilersin treenipaidan päälle, jossa oli oma nimi ja numero selässä, ei noita hetkiä unohda varmaan koskaan.
Oilersin leiri jatkuu vielä tänään torstaina, jonka jälkeen Salonen palaa Suomeen. Luvassa on muun muassa 3vs3-turnaus, joka on yksi leirin huipennuksista. Treenaamisen lisäksi leirillä pelaajat ovat päässet tekemään kaikkea muutakin.
– Keskiviikkona meillä oli muun muassa kokkauskoulu, jossa saimme tehdä pihvejä, kanaa ja lohta. Se oli hauskaa ja lopulta meillä oli illallinen, jossa söimme itse valmistamamme ruuat. Ja illalla luvassa on paikallisen baseball-joukkueen ottelu.
– Alkuviikolla kävimme pelaamassa paintballia, siellä yhdessä Marjalan Viljamin kanssa dominoitiin, eikä annettu jenkeille eikä kanukeille mitään saumoja, ”Dannu” kertoo naurahtaen.
