Erittäin suosittu Lukko-Bingo on pyörii jälleen Ravintola Tifosissa aina sunnuntaisin klo 17 alkaen. Tifosin Lukko-Bingossa ei ole osallistumismaksua, mutta voit voittaa erilaisia tuotepalkintoja.
Alkuperäisen Lukko-Bingon juuret ylettyvät aina 1960-luvulle saakka, aikaan jolloin Lukko-perheen kantava voima Raumalaiskiekkoilun Tuki ry perustettiin 15. tammikuuta 1968. Kiekkoilun Tuen myötä heti seuraavana vuonna 1969 järjestettiin Lukko-perheen historian ensimmäinen bingo. Lukko-Bingo on ollut merkittävä osa seuran varainhankintaa läpi vuosikymmenten. Bingo-toiminta varainkeruumenetelmänä loppui joulukuussa 2009.
Suuren suosion Tifosissa saavuttanut Lukko-Bingo on todettu olevan viihdyttävä ja yhteisöllisyyttä rakentava peli ja tästä syystä sunnuntai-illan Bingot ovat palanneet takaisin Tifosin ohjelmistoon.
Raumalaiskiekkoilun Tuen vuoden 2018 juhlajulkaisussa ”Aikaansa edellä” avataan bingon taustoja ja historiaa tarkemmin. Lue lisää alta.
Bingon tuotot merkittäviä
Erilainen myyntitoiminta muodosti RKT:n ensimmäisen toimintavuoden aikana oikeastaan ainoan tulonlähteen jäsenmaksutulojen lisäksi. Jo toisena vuonna käynnistyivät bingot, joiden tuotto oli merkittävä. Raumalaisille tuttu muusikko Pentti Oskari Kangas oli joukkoineen tehnyt tuloksellista työtä bingon parissa, joten ideaa haluttiin kokeilla Raumallakin. Matti Javanainen oli bingotoiminnan uuttera puuhamies, joka hääräsi monitoimimiehenä siellä, missä bingoa kulloinkin pyöritettiin. Ensimmäiset illat olivat Matin muistikuvien mukaan Syväraumankadulla Y-talon tiloissa. Sen jälkeen tutuiksi tulivat mm. Yhteiskoulun tilat, Raumanlinna ja Teknillisen koulun alakerta Satamakadulla. Sinne siirryttiin 1970 ja silloin bingon tuotot entisestään kasvoivat. Vuoden -70 tlinpäätös päätyi 53 800 markkaan ja seuraavana vuonna jo yli sataantuhanteen.
– Pystyimme keräämään ison joukon vapaaehtoisia iltoihin töitä tekemään, joten bingon pelaajat olivat tyytyväisiä. Erityisen kiitoksen ansaitsevat naistoimikunnan jäsenet, jotka tekivät uutterasti tunteja bingossa. Itse asiassa kyseessä oli Lukon naistoimikunta, vaikka alkuvuosina toki naisia tuli paljon myös Tuen jäseniksi aina hallitusta myöten. Myöhempinä vuosikymmeninä hallituspaikat ovat olleet täysin miesten hallussa, kertoo Javanainen.
Vaikka nykyiseen verrattuna toiminta oli merkitykseltään marginaalisen tuntuista, ei sitä kuitenkaan pidä väheksyä. Tavoitteena oli tukea nimenomaan juniorijääkiekkoilua, koska oma laadukas juniorityö nähtiin ainoaksi tavaksi taata riittävästi pelaajia edustustasolle asti. RKT alkoi näkyä nopeasti otteluissa. Tuen jäsenet olivat toimitsijoina ja pelaajat saivat yhdistykseltä arvokkaitakin esinepalkintoja, verryttelypukuja jne. Varustelahjoitukset olivat merkittäviä, sillä seuran varusvaraston mahdollisuudet jakaa pelaajille luistimia tai suojuksia olivat rajalliset. Esimerkiksi maalivahdeille saatettiin antaa pussillinen huovasta leikattuja sentin paksuisia pyöreitä nappuloita ja vanha paita, johon molari sitten itse neuloi nappulat hihoihin käsivarsisuojiksi. Kaikki hankinnat Tuki teki bingosta ja kioskitoiminnasta tulleilla varoilla. Jäsenmaksuillakin oli tuohon aikaan vielä oma merkityksensä, mutta nykyisin niiden osuus on pisara valtameressä.
Julkkikset vetivät väkeä
Lappubingo oli uutta Suomessa, eikä sitä pelin alkuvuosina verotettu. Tyypillistä oli, että palkintona oli esimerkiksi eteläamerikkalaista kahvia, liikkeiden lahjoittamia kodinkoneita jne. Peli veti itsessään väkeä paikalle, mutta myös vetonauloja käytettiin.
– Mietimme kovasti erilaisia keinoja houkutella aivan uusia ihmisiä mukaan. Koska televisio oli vasta alkanut vallata suomalaiset kodit, yritimme saada TV-julkkiksia mukaan bingoiltoihin. En tarkalleen muista, mitä keinoja käytimme ja kuka asiat järjesti, mutta esimerkisi Teija Sopanen ja Tuula Ignatius saatiin TV-kasvoista houkuteltua bingoemänniksi. He vetivätkin tuvan täyteen pelaajia, muistelee Javanainen.
Lappubingot houkuttelivat pelaamaan paljon varttuneempia naisia, mikä nähtiin positiivisena asiana. Näin naisetkin saatiin jääkiekon pariin bingon kautta jokaisen tietäessä, että pelaaminen tuotti varoja juniorijääkiekkoon. Miesten markat tulivat otteluiden pääsylipuista. Iltaisin pelatun lappubingon lisäksi aloitettiin koneellinen bingo Torin kupeessa 1971. Laitteet vuokrattiin Pentti Oskari Kankaalta ja lunastettiin jo seuraavana vuonna omiksi.
Koneelliset bingot pudottivat voimakkaasti iltabingon suosiota. Menojen kasvaessa tuotto laski niin alas, että yhdistys päätti lopettaa iltabingon vuonna 1973. Samana vuonna allekirjoitettiin vuokrasopimus uuden bingon tiloista. Lisäksi pyöri Mini-bingo Syväraumankadulla vuoteen 1976 saakka. Kauden 1969-70 talousarvio yli kymmenkertaistui kevään 73 talousarvioon, joka päätyi 668 000 markkaan.
Verotus vei bingolta pohjaa
Kioskit ja ennen kaikkea bingo muodostivat pääosan yhdistyksen tuloista.
Kovan takaiskun järjesti valtio, kun bingotoiminnalle määrättiin täysimääräinen vero. Se nakersi voimakaasti bingon tuottoja. Matti Javanaista puheenjohtajana seuranneen Lars Käänteen kaudella 1975-76 kioskit ja kolme bingoa tuottivat vielä kohtuullisen tuloksen. Pentti Wallenius otti puheenjohtajan nuijan 1976 ja toimi tehtävässä viisi kautta. Hänen aikanaan toimintaa tehostettiin keskittämällä bingotoiminta kahteen tilaan. Kun Tori-bingoon hankittiin samalla lisäpöytiä, pysyi pelaajamäärä lähes ennallaan. Yhdistys pääsi näin edelleen kohtuulliseen tulokseen.
Bingon tuotot alkoivat menojen kasvaessa olla entistä heikommat. Niinpä muut liiketoimet johtivat siihen, että Tori-bingon tilat otettiin muuhun käyttöön. Bingo keskitettiin yhteen halliin, jonka osakkeet hankittiin yhdistyksen omistukseen kaudella 82-83. Näin bingon toimintaedellytykset pystyttiin säilyttämään. Uusien bingojen tulo kaupunkiin alkoi syödä tuottoja ja viimein 1985-86 kaudella yhdistys päätti lakkauttaa bingotoiminnan kannattamattomana. Tuohon aikaan RTK-Palvelun osingot toivat merkittävimmän potin yhdistykselle ja rahallinen tuki jääkiekolle nousi jo yli 300 000 markkaan.
Lukon edustuskiekkoilu käynnisti bingon uudelleen 1990-luvulla. Kun liigaseurojen yhtiöittäminen alkoi 2000-luvun alussa, perustettiin Lukko-pelit osaksi Lukko-perhettä jatkamaan bingotoimintaa. Parhaimmillaan bingo tuotti Lukolle noin miljoona markkaa, mikä oli suuri apu seuralle. Tuen toimintaa bingo ei enää tässä vaiheessa ollut
Raumalaiskiekkoilun Tuen Juhlakirjan Aikaansa edellä ovat kirjoittaneet raumalaiset toimittajat Pekka Wallenius, Janne Rantanen ja Samu Vahteristo. Teos on luettavissa kokonaisuudessaan täällä.