Lukon urheilujohtaja Kalle Sahlstedt, mitä kaudesta 2021–22 jäi käteen?

Liiga-joukkueen osalta ei oikeastaan mitään. Tulosurheilusta kun puhutaan ja pudotaan puolivälierissä pois, niin oli aiemmin tapahtunut mitä hyvänsä, tulos on kaikesta huolimatta pettymys. Ja se harmittaa.

Hyviäkin asioita tapahtui paljon. Esimerkiksi alkukauden kangertelun jälkeen saatiin valmennus ja pelaajat samalle kartalle ja pelattiin, miten valmennus halusi pelattavan. Terveellä miehistöllä tehtiin seurannätys 12 voitolla putkeen. Siinä kohtaa oltiin oikeinkin hyvässä tilanteessa ja oli usko siihen, että ollaan tänäkin vuonna kärkisijoilla.

Siitä sitten tavallaan ne vaikeudet, mitkä loppukaudella meitä kohtasivat, ja niiden vaikeuksien kerrannaisvaikutkset, olivat loppujen lopuksi liikaa. Vaikeuksien lopputulemana jouduttiin kohtaamaan neljännesfinaaleissa ehkä se kaikista kovin vastustaja. Fyysisesti koville joutuneelle joukkueelle Tapparan kohtaaminen oli kova paikka: miehinen vastus annettiin, 5 vs 5 -pelissä oltiin aivan tasoissa. Paljon hyvääkin siis oli, mutta kun tulos on tämä, se harmittaa vietävän paljon. Mistä voi olla ylpeä, on se, että jokainen pelaaja antoi joukkueen eteen kaikkensa, mitä annettavissa oli.

Miten pelaajahankinnoissa mielestäsi onnistuttiin tällä kaudella?

On selvä juttu, että verrattuna aikaisempiin vuosiin ja niiden vuosien hankintoihin, ei saatu sellaisia pelaajia, mitä aikaisemmin löydettiin. Josef Boumediennen kanssa toimimme yhdessä tämän kauden joukkuetta rakentaessa ja samalla systeemillä kuin aikaisemmin, joten mikään ei sinänsä ollut muuttunut pelaajahankintaprosessissa.

Osa meidän ulkomaalaisista pelaajista pelasi hyvän kauden ja osa ei niinkään. Se pooli, mistä pelaajia hankittiin, oli suppea ja sen näkee siitäkin, kun katsoo muiden Liiga-joukkueiden hankintoja: ei siellä oikein sellaisia superpelaajia ole kuten Robin Press, Justin Danforth ja Daniel Audette, mitä me olemme viime vuosina onnistuneet hankkimaan.

Totta kai tavoite ja yritys on aina löytää parhaat mahdolliset ulkomaalaisvahvistukset ja miksei suomalaisetkin pelaajat. Onnistuttiinko siinä? No ei varmaan niin hyvin kuin olisi pitänyt. Jos menet kalakauppaan ostamaan lohta ja siellä ei ole lohta, et sinä silloin lohen kanssa kaupasta ulos kävele. Käytimme paljon tähän joukkueeseen aikaa ja vaivaa, siitä se ei ainakaan kiinni jäänyt. Ja kävi vähän huonoa tuuriakin, Lukas Klok oli laskettu jo meidän pelaajaksi tälle kaudelle, mutta viimeisenä mahdollisena siirtopäivänä hän sai sitten KHL-sopimuksen. Se oli toki hänen kannaltaan hieno asia, mutta se jätti ison loven meille täytettäväksi. Sitäkin lovea, kuten Pressin ja Audetten jättämää, koitettiin korvata, mutta ei vaan onnistuttu eikä onnistumiseen myöskään ollut realistisia mahdollisuuksia.

Mainitsit kauden aikana monesti, että pelaajamarkkinat ovat olleet kuivat. Miltä tilanne nyt näyttää, onko luvassa minkälaisia vahvistuksia ensi kaudeksi?

Loogisesti ajatellen pitäisi olla ensi kaudeksi paremmat pelaajamarkkinat KHL:n takia. Mutta se ei ole vielä näin huhtikuun alussa konkretisoitunut selvästi. Pitää muistaa, että KHL:ssä pelaavat ulkomaalaisvahvistukset ovat siellä ihan siitä syystä, että he ovat sen tasoisia pelaajia. Jos heidän työt eivät jatku KHL:ssä, niin missä sitten? Kyllä ensisijaisesti heidän markkinansa ovat Sveitsissä, Ruotsissa ja Saksan 4–5 isoimman seuran kesken.

Pelaajaliikenne valuu kuitenkin alaspäin. Voi olla, että todennäköisesti Suomeenkin tulee kuitenkin tarjolle vähän enemmän ja parempia pelaajia kuin esimerkiksi tälle kaudelle ihan siitä syystä, että tarjontaa tulee vähän enemmän. Näin uskon, että tulee käymään. Tällaiset huippusuomalaiset tai huippu-ulkomaalaispelaajat eivät ensisijaisesti Suomeen tule tarjolle, paitsi ehkä sellaiset, joilla on jo ikää tai sellainen elämäntilanne, että haluavat kotiseudulleen pelaamaan. Ne ovat kuitenkin yksittäisten pelaajien yksittäisiä ratkaisuja.

Näinhän se menee. Ei me voida sille mitään, sille on turha Suomessa surkutella. Suomen maksukyky ei keskimääräisesti riitä käytännössä kilpailemaan näistä huippupelaajista. Yksittäisiä pelaajia voi olla, joilla on selkeät motiivit palata Suomeen, mutta heidän motiivinsa pitää olla muu kuin raha. Olen toiveikas, että markkinat olisivat kuitenkin paremmat tällä kaudella hankintojen osalta.

Miltä ensi kauden maalivahtitilanne näyttää?

Maalivahtitilanne on auki. Se on ehkä se kaikista akuutein ratkaistava asia nyt, kun kausi on loppunut. Se, onko Samuel Jukurista ensi kaudella meille apua, vastaus on ”tuskin”. Hänellä on iso leikkaus edessä ja toipumusaika pitkä. Erittäin valitettava asia. Hän on meidän sopimuspelaajamme, mutta milloin hän on leikkauksen jälkeen Liigassa pelikuntoinen aloittavana maalivahtina? Sitä ei maailmassa tiedä yksikään ihminen. Pitkään se kuitenkin vie, se tiedetään.

Minkälainen pelaajabudjetti on käytettävissä ensi kaudelle?

Ensi kauden pelaajabudjetti tulee olemaan varmasti sellainen, että meillä on mahdollisuus kilpailla urheilullisesti paikasta kuuden parhaan joukossa. Uskon, että pelaajabudjetti tulee olemaan sitä luokkaa, että siihen on täydet mahdollisuudet. Ei ihan Suomen kärkijoukkueiden budjetteihin yletä, mutta kilpailukykyinen se tulee olemaan joka tapauksessa.

Nyt, kun Josef Boumedienne ei ole enää Lukon käytettävissä pelaajatarkkailussa, muuttuvatko skouttausprosessit olennaisesti?

Muutoksia tulee. Simo Teperi tulee edelleen tukemaan meitä data-analyytikkona hankintaprosessissa. Scouting-osastoa tullaan vahvistamaan kevään aikana ja nimikin alkaa olla selvillä. Tästä henkilöstä lisää parin viikon sisällä...